this is sparta XD K.18

Ray avasi yllättäen oven.
" anteeksi hyvä herra, Sir on erittäin väsynyt, joten pyydän että jätätte asian tähän. " Haru sanoi, tällä kertaa hymyilemättä.
Ciel oli hetken hiljaa kunnes virnisti.
" hyvä on, Sebastian, jätämme asian tähän...saamme Lucasin kiinni ihan milloin vain...joten Lucas..nähdään jonkin ajan päästä " ciel sanoi ja käveli kärryille.
" tule Sebastian " tämä sanoi.
Haru huokasi ja sulki oven.
" herrani oletko.. " tämä aloitti kun yllättäen Lucas pakotti tämän seinää vasten.
" umm...sir..? " tämä ihmetteli huomatessaan pojan tutkivatn tätä.

Yhtäkkiä Lucas pakotti suudelman Rayn huulille. Nuorempi poika yritti hätäisesti työntää Lucasia kauemmas itsestään, mutta turhaan, Lucasin painaessa tätä seinää vasten demonillisilla voimillaan. Ray tunsi Lucasin huulten kiertyvän hymyyn tämän huulia vasten.
Lopulta vapauttaen Rayn, Lucas veti hänet takaisin hotellin sisälle ja Rayn huoneeseen, joka oli lähempänä kuin hänen omansa. He eivät päässeet edes sängylle asti, kun Lucas työnsi Rayn sohvalle, pitän tämän omalla painollaan siinä.
Lucas poisti Rayn takin sekä kauluspaidan, paljastaen tämän vielä hyvin laihan vartalon. Ray kuuli Lucasin hymähtävän tyytyväisenä ja sitten tunsi tämän huulet rinnallaan. "Älä huoli, tulet nauttimaan tästä." Lucas kuiskasi. Sitten hän tunsi kuinka Lucasin huulet liikkuivat tämän rintaa pitkin, tämän käden hyväillen samalla pojan alempia osia.
Lopulta Ray työnsi kaikin voimin Lucasin päältään saaden tämän lentämään suoraan päin seinää. Lucas kuitenkin vain nauroi huvittuneena. "Tiesin, ettet ole Ray. Sillä pojalla ei ole minkäänlaisia voimia." Noustessaan ylös, hän suuntasi katseensa sohvalle, jolla ei ennä istunut Ray, vaan tytön hahmo. "Hienoa, että olet kunnossa Haru."

Haru piilotti rintojansa käsillään.
" hmph...on sinulla otsaa käyttää tuollaisia keinoja selvittääksesi olenko se minä " Haru sanoi virnistiäen vähän.
" milloin tajusit ettei se ollut Ray? kiinnostaako sinua tietää missä hän on? " Haru kysyi huomaten toisen pojan katseesta kiinnostuksen.
" no..vaikka tietäisitkin...siitä ei ole enään mitään hyötyä.. sillä sinun tuntemasi RAy on jo kuollut " Haru sanoi ja otti valkoisen kauluspaidan pukien sen ylleen.
" olinkin jo väsynyt esittämään palvelijaasi.. " Haru totesi laittaen solmion ja sitoen sen.
sitten tämä laittoi hännystakin päälleen.
" jos odotat että kerron mihin Ray kuoli...voit unohtaa sen... " Haru sanoi ja lähti kävelemään pojan ohitse.

"Muuten..." Lucas virnuili tavanomaista hymyään. Hän tarttui Harun solmiosta kiinni. "Chris määräsi minut tappamaan sinut, mutta joku ehti ensin." Hän veti tytön niin lähelle, että hän oli suutelu etäisyydellä. "Jos kuljeksit ympäriinsä tuon näköisenä, joudun oikeasti tappamaan sinut. Toisaalta... Jos yhtäkkiä häivyt Rayna, nousee myös kysymyksiä esiin."
Lucas päästi irti solmiosta ja asettui sohvalle istumaan. "Yksi pienikin virhe ja olen taas perässäsi ja tapan vaikken haluaisikaan. Jos päätät kuitenkin pysyä hommissani, olet enemmän turvassa, kuin jos olisit yksin. Chris ei keksi etsiä sinua läheltä." Lucas esitti tarjouksen, josta Harun olisi hyvin vaikea kieltäytyä.

Haru puri hampaitaan yhteen sillä tämä tiesi Lucasin olevan niskanpäällä, ja se suuttutti tyttöä enemmäin kuin mikään.
lopulta haru huokaisi ja kumarsi muuttuen puolessa välissä Rayn näköiseksi.
" yes sir.. " tämä sanoi siirtäen nurmen vihreät silmänsä pojan sadistisuutta ja pervoutta sisältäviin silmiin.
Haru tiesi, että jos Lucas löysi keinon kiusata Harua, hän ei jättäisi sitä käyttämättä.
varsinkin nyt, kun Haru oli hovimestari, ja Lucas herra, Haru ikäväkyllä joutui nyt palvelemaan samaa tyyppiä, jonka kanssa oli ennen tasoissa.

Lucas nautti ylemmyydestä Haruun. "No niin..." Hän antoi Harulle hyytävän hymyn, joka sai Harun selkäpiin karmimaan.
Hän käveli ovelle ja väläytti tälle kulmahampaitaan. "Haluaisin sinun laittavan minulle illallista. Kysy kokilta illan ruokalista." Lucas tiesi, ettei tyttö osannut kokata, mutta tahtoi nähdä tämän kiemurtelevan ongelmissa. "Voisit samantien hoitaa pyykkini?" Hän vielä lisäsi.
Lucas asteli portaita ylös kohti huonettaan tyytyväisenä. Kuka olisi uskonut, että hän pääsisi komentelemaan Harua mielensä mukaan.
Lucas tiesi tulevansa nauttimaan tilanteesta mielinmäärin.

Haru nyökkäsi rauhallisesti mutta heti kun Lucas häipyi Haru puristi kätensä nyrkkiin ja melkein löi sen seinään.
" tulen varmaan kuolemaan jos joudun jatkamaan tätä pelleilyä..varsinkin kun se käärme...hänen pitäisi muistaa kokkitaitoni siitä kun olin hänen parinsa...se pentele haluaa vain kiusata minua " Haru ärähti mutta veti sitten syvää henkeä.
" tekisi mieli tunkea rotanmyrkkyä sen rotan kurkusta alas.. " Haru mutisi perään suoristaen solmionsa.
" nyt haru..koko tämän ajan pidä mielessä, että varot Lucasia, hän vei ensi suudelmasi, mutta et anna hänen viedä mitään muuta, tai kuristan itseni, miksei Christ voi tulla jo..? missä se edes on?? " Haru ajatteli ja nojasi seinää vasten miettimään.
" nyt, miten hoidan tämän...en osaa kokata...en edes pienintä hilkkua " Haru mutisi hieroen sitten päätään.
" voi hemmetti tästä ei hyvää seuraa.. " Haru mutisi.
loppujen lopuksi Haru marssi keittiöön ja jutteli kokin kanssa.
" joten osaatko kokatakkin? " mies kysyi.
" en yhtään " Haru vastasi lyhyesti.
" eh..miksi sitten...no minä voin auttaa sinua, selitän sinulle perusjutut " mies sanoi, Haru katsoi miestä epäluuloisena mutta suostui kuitenkin.
ruuan hän jätti sisäkölle joka lupasi viedä sen Lucasille.
Haru juoksi käytävillä ja vilkaisi taskukelloaan.
" vielä pyykit..onneksi osaan hoitaa sen verran " Haru mutisi ja kävi hoitamassa ne, tämä kun oli aina asunut yksin, osasi haru montakin asiaa, mutta ruoka oli aivan erijuttu.
Haru käveli Lucasin ovelle ja koputti siihen.
" kuolen varmaan tämän aikana.. " Haru ajatteli ja meni sisälle.
" kutsuitte sir? " tämä kysyi huomaten ettei Christ ollut paikalla, voi miksi jumala miksi??

Haru löysi Lucasin maleksimasta sohvalla, ruoka läheisellä pöydällä vain osittain syötynä. Hänellä oli vain housut päällä, lihaksikas ruumis täysin paljaana. "Kokkaustaitosi ovat parantuneet..." Hän marisi. "Tylsää..."
Hän nousi istuma-asentoon. "Onko pyykit hoidettu?" Haru nyökkäsi vastaukseksi. "Mitä? Ei yhtään valittamista boksereista tai mistään?"
Lucas pomppasi pystyyn mietteliäänä. Haru tiesi ongelmien tulevan.
Sitten Lucas kääntyi innostuneena kohti Harua. "Nyt tiedän!"

Haru pakotti hymyn huulilleen vaikka se oli tuskaisempaa kuin luulisi.
" minä niin vihaan tätä " Haru ajatteli hermostuneena, tästä tulisi rasittavaa.
" niin sir? mitä keksitte? " Haru kysyi pidätellen hermojaan kasassa.
" oikeastaan voisi sanoa että on jokin mistä voisin valittaa..oikeastaan huutaa...miksi juuri tuollaiselle tyypille... " Haru mietti ja ahdistui jo pelkästä pojan huulten ajattelusta.

TOISAALLA

" mitä luulet, onkohan poika oikeasti christopher? " Ciel kysyi nojaten hovimestariinsa, siitä oli tullut tapa että he nukkuisivat vierekkäin, tai oikeastaan Ciel nukkui ja Sebastian vain makasi.
" muuten, oletko kuullut että sellainen joka tuijottaa toista kun tämä nukkuu, on oikea pervo? " Ciel kysyi naurahtaen.

Sebastian naurahti huvittuneena. "Sanoo poika, joka yritti suudella minua, luultuaan minun nukkuvan." Cielin kasvot punastuivat ja tämä piilotti kasvonsa peiton alle.
Jonkin ajan jälkeen Sebastian rikkoi hiljaisuuden. "Se on Christopher. Vietin heidän seurassaan 2 vuotta, kunnes söin Christopherin parhaan ystävän sielun. Tunnistan Christopherin missä vain."

TOISAALLA

Lucasin hymy levisi. "Tahdon sinun Rayna pukeutuvan tytöksi ja iskevän jonkun pojan!" Hän julisti ja näki kuinka Haru jäätyi paikoilleen shokista.

" Sir...sinun tietäisin, että kaikella on rajansa... " Haru sanoi pitäen malttinsa.
" vihaan poikia yli kaiken..ja kun joutuisi kuvitella että joutuisin iskemään jonkun... " Haru ajatteli.
" Sir! minä pyydän, että harkitsette asiaa uudelleen! " Haru pyysi mutta huomasi pojaan tehneen valintansa, onneksi Haru oli hyvä naamioitumisessa.
tämä käveli omaan huoneeseensa, mietti siellä hetken, ja kävi myöhemmin parissa kaupassa, nyt Haru istui peilin edessä.
" poikana, ja näyttää tytöltä...ei ole ongelma eikä mikään..mutta minua oksettaa pelkkä ajatuksin.. " Haru mutisi ja hätkähti kun Lucas avasin oven.
Haru oli onnistunut saamaan Rayn näyttämään täysin tytöltä, ja vieläpä erittäin kauniilta sellaiselta.
Haru tunsi punastuksen nousevan kasvoilleen, mutta kääntyi katsomaan sivulle, niin että Lucas ei näkisi.
" jos nyt rupeat valittamaan niin voin sano.. " tämä aloitti kun huomasi Lucasin poskilla punastusta.
Haru jähmettyi hetkeksi kun Lucas yllättäen sanoi jotain.

TOISAALLA

" hmm...mitäköhän hän tekee elossa...kun luulisi tyypin kuolleen " Ciel mutisi pitäen kasvojaan vieläkin sebastianin rintaa vasten piilossa.

"Näytät... kauniilta..." Lucas mutisi. Hän pudisti päätään, häivyttäen nolostuksen tunteen. "Näytät oikeasti paremmalta pukeutuneena tytöksi." Lucas sanoi hyväillen kädellään Harun reittä. "Ehkä sinä voisit pitää tätä koko ajan!" Lucas innostui, mutta sain vastaukseksi lyönnin Harulta.
Lucas virnisteli hieroen punottavaa poskeaan. "Niin muuten, jos et saa ketään, saat rangaistuksen."
Haru loi Lucasiin kysyvän katseen. "Se on salaisuus. Saa tästä vähän jännittävämpää!" Hän selitti pussaten harua poskelle.

" tämä...hyypiö... " Haru ajatteli.
" en halua edes tietää..mitä.. " Haru ajatteli kun yllättäen tämä pakotti Lucasin pysähtymään.
" hei Lucas, mitä minun täytyy tehdä? tai siis, iskemälläkö meinaat...että saan tyypin kiinnostumaan minusta vai...ihan...loppuun..asti? " Haru kysyi hitusen paniiksissa luoden vähän liiankin söpön ilmeen.

TOISAALLA

Ciel virnisti yllättäen, tämä ei tiennyt miksi tämän vain teki mieli virnstää.
" hei sebastian, jos saisit minut palvelijaksesi yhden päivän ajaksi, mitä tekisit minulla? " Ciel kysyi uteliaana

"Hmm... Haluatko välttämättä tietää?" Sebastian kysyi syydellen Cieliä. "Se ei ole välttämättä mukavaa kuultavaa."

TOISAALLA

Lucas virnisti todella pervosti. "Mitä luulet?" Harun kasvot kasvot paloivat tulipunaisina.
Lucas naurahti Harun reaktiolle. Sitten hän kumartui Harun korvan viereen ja kuiskasi. "Älä huoli... Suudelma riittää..."
Haru huokaisi helpotuksesta. Lucass ei todellakaan voinut vastustaa kiusausta kiusata tyttöä, tai tällä hetkellä poikaa. "Ray luultavasti tappaisi minut, jos saisi tietää, mitä olen tehnyt." Lucas ajatteli

Haru nyökkäsi kävellen eteenpäin mutta sitten tämä pysähtyi.
" tuota..jos..satun epäonnistumaan..voitko harkita, ettei rankaisu..liity..mitenkään..tiedäthän.. " Haru mutisi ja tämä huomasi Lucasin virnistävän.
" äh! unohda! " Haru ärähti ja lähti.

ILLALLA

Haru palasi huoneesensa ja kaatui sängylle.
" en kyennyt...en vain kyennyt.. " Haru mutisi tuntien kylmät väreet.
" miehet...ovat oikeastaan pelottavia.. " Haru mutisi nojautuen sängyn reunaa vasten koska oli vajonnut lattialle jossain vaiheessa.
sitten haru puri huultaan, niin että siitä vuosi vähän verta.
" kuinka miehet kehtaavat..luulevat olevansa parempia vain koska heillä on jotain jalkovälissä " Haru murahti äkäisenä.
sitten tämä kuuli pientä naurua.
" tule esiin Lucas...tiedän että olet täällä " Haru mutisi ottaen peruukin pois päästään ja kävellen vessalle, tämä avasi hanan ja pesi meikit pois tämän kasvoilta.
Haru muuttui tyttömuotoon ja kääntyi katsomaan poikaa takanaan.
" en usko..hän ei voisi...hän pitää christistä...tosin..hänestä voisin jopa uskoa " Haru ajatteli mutta virnisti sitten hermostuneesti.
" ikävä kyllä..sir..epäonnistuin.. " Haru sanoi toivoen että poika olisi unohtanut kokonaan rangaistuksen.
" pue sisäkön asu päällesi.. "
Haru hätkähti..mutta käveli kaapille ja etsi sisäkön asun, onneksi tämä löysi yhden.
Haru sulki oven pukien sen päälleen ja avasi sen sitten uudelleen, näyttäytyen Lucasille.
Haru vei kätensä vaaleanpunaisille hiuksilleen odottaen mitä Lucas sanoisi seuraavaksi.

"Aika hyvä." Lucas totesi tyytyväisenä. Hän kietoi kätensä Harun lantiolle ja veti tämän lähemmäs itseään. "Ja nyt...." Hän kuiskasi viettelevällä äänellä Harun korvaan.
Lucas suuteli tyttöä ensin kaulalle ja sitten poskelle ja oli juuri siirtymässä huuliin. Haru oli kauhusta kangistuneena Lucasin käsissä eikä päässyt pakoon.
Heidän huulensa olivat juuri kohtaamassa, kun Lucas pysähtyi ja Haru tuijotti tätä ihmeissään. "Mitä? Odotitko oikeasti että SE olisi rangaistus? Älä viitsi, olen vieläkin sinua 300 vuotta vanhempi ja minullahan on Chris."
Hän päästi tytöstä irti ja meni ovelle. "Rangaistuksena pidät tuota koko huomisen päivän. Poikana tietysti." Haru kuuli vielä Lucasin huvittuneen naurun oven takaa, kun tämä poistui huoneesta.

Haru liukui lattialle istumaan.
tämä puri hampaitaan yhteen ja iski nyrkkinsä maahan.
" kuinka hän kehtaa... " Haru sähähti.
" et kestä enään...tapa hänet.. " kuului taas Harun päästä.
" en kuuntele ketään...en edes sinua...tämä... " Haru mutisi.
" haluat tappaa hänet...ei...se kenet haluat tappaa on Christ! tapa hänet!! kiduta häntä! näytä tuska jonka sinä tunsit siellä kellarissa!! "
" en...minä... " Haru mutisi vielä kunnes ääni tämän päässä sanoi pienen asian mikä sai harun tajuamaan.
" tajuatko mihin olet vajonnut! katso itseäsi! japani pelkäsi sinua ja nyt sinä toimit jonkun Demonin hovimestarina! "
Haru nauroi hitusen ja nousi sitten ylös.
" olet oikeassa, tästä tulee hauskaa... " Haru mutisi ja käveli puhelimelle.
" niin? " kuului puhelimesta.
" sano herralleni...että käyn ulkona...tulen takaisin " Haru sanoi ja kun tämä kuuli myöntävän vastauksen, haru naurahti vähän.
Haru sulki puhelimen ja avasi ikkunan.
ulkona oli toinen, matalampi kerros, Haru pääsisi sitä kautta.
Haru otti vauhtia ja loikkasi pitkän loikan viereiselle katolle.
tämä jatkoi katoilla juoksemista, se mitä Haru oli kuullut, viittasi siihen ettei Lucas ollut kauheasti käynyt japanissa, sillä Christ oli inhonnut siellä käymistä, se toi Harulle sen edun että tämä tunsi paikan parhaiten.
Haru tajusi juosseensa jo sen verran että tämä näki pienen talon, kylän oikeastaan.
" kotipaikkani..ja tuo.. " Haru tunnisti talon, se oli kunnostettu, mutta tokkopa kukaan oli ikinä löytänyt kellaria, kellaria johon kukaan ei ikinä haluaisi joutua.

MYÖHEMMIN

Haru koputti Lucasin ovelle ja astui sisään, tämä oli Ray, mutta tällä oli sama peruukki ja meikit kuin viimeksikin.
" Christ soitti..hän tulee tänne muutaman tunnin päästä.. " Haru sanoi ja käveli Lucasin luokse joka näytti lukevan jotain.
" Sir, minulla on jotain jota minun täytyy sanoa..palveluaikani..päättyy tänään.. " Haru sanoi ja ennenkuin Lucas ehti reagoida, Haru oli iskenyt piikin tämän olkapäästä, Lucas pyörtyi sekunnissa.
Haru muuttui omaksi itsekseen ja otti peruukin päästään.
" hmph...hän ei herää tuntiin...ehdin viedä hänet sinne.. " Haru mutisi ja nappasi Lucasin harteilleen.
" ja näin peli saapuu loppuunsa.. " Haru mutisi.

MYÖHEMMIN (taas xD )

Lucas heräsi siihen että Haru heitti tämän päälle kylmää vettä.
" Lucas...sinuna heräisin..en halua että nukut kuolemasi yli... " Haru naurahti ja nauroi kun Lucas yritti päästä kahleista irti.
" äitini..oli noita, tiesitkö sen...hän myös kehitti kaikkea..demoneita vastaan, tämä kellari meinaa kuolemaa jos olet demoni.. " Haru nauroi.
" kuten esimerkiksi nuo kahleet...ne imevät voimiasi...mitä enemmän yrität rikkoa niitä, sitä nopeammin menetät voimasi...sillä nuo eivät hajoa...tiedän sen parhaiten " Haru sanoi, eikä tämä valehdellut, Haru virui monia päiviä täällä, koska tämän äiti oli demonien asiantuntija, harulla ei ollut mahdollisuuksia.
" ainiin! unohdin jo..haluatko tietää mitä tuon oven takana on? Christ! Lucas heräsi! " Haru huusi ja käveli avaamaan ovet, Christ oli sidottuna myös, tosin kahleilla jotka eivät ime mitään, sillä muuten Christ kuolisi.

Lucas veti hätäisesti kahleitaan, yrittäen päästä Christopherin luokse. "Chris?! Oletko kunnossa?! Chris?!"
Christopher päästi kivuliaan äännähdyksen nostaen päätään. Lucas huomasi verivanan tulevan Christoherin pitkien etuhiusten alta. "L-Lucas?" Hän sanoi tärisevällä äänellä.
"Chris! Haru, saatanan idiootti!! Odota, kun saan sinut käsiini!" Haru hymyili parin metrin päässä Lucasista, joka riuhtoi kahleitaan päästäkseen irti. Rimpuilu kuitenkin aiheutti Lucasille vain heikomman olon.
Lopulta Lucas lysähti lattialle. "En... voi uskoa tätä..."
Nostaessaan katseensa takaisin Haruun, hänen silmänsä loistivat veren punaisina. "Haru! Ymmärään, että vihaat minua, mutta pyydän, päästä edes Chris menemään! Hän on viaton! Tapa minut tai tee mitä haluat, mutta Chris on ainoa asia, joka on minulle tärkeä!"
Christopherin silmät laajenivat Lucasin alentuessa kerjäämiseen. Christopher oli vain esittänyt välittävänsä Lucasista, mutta Lucas välitti oikeasti hänestä.

Harun suu levisi suurehkoon virnistykseen.
" Lucas...en ole koskaan nähnyt sinua tuollaisena...sinähän anelet minulta, ikävä kyllä... " Haru käveli Christin luokse ja tarttui pojan hiuksista pakottaen pojan katsomaan Harua.
" tämä poika jota sinä rakastat niin paljon...tahtoi tappaa sinut... " Haru sanoi ja irroitti otteensa.
Haru käveli kaapille ja otti pakastimesta isoja jääkimpaleita.
" arvaatko jo Lucas mitä aion tehdä? et varmaankaan... " Haru sanoi ja haki pyörätuoliin sidotun Christin jääpalojen luokse.
Haru avasi yhden kaapin jossa oli vähän kaikenlaista, tämä otti yhden piikin ja iski sen Christiin.
" tämä pitää sinut hereillä koko prosessin ajan " Haru nauroi
Haru asetti Christin oikean käden jääpalan päälle ja asetti sen päälle vielä toisen jääpalan sitoen ne kiinni.
" aivan kohta...sinun käteesi iskee kuolio...miltä kuulostaa? " Haru kuiskasi pojan korvaan tehden saman vasemmalle kädelle.
Haru odotti vähän aikaa kuunnellen Lucasin huutoja jotka olivat kuin musiikkia tytön korville.
" noin, älä hätäänny..pidin vain hetken aikaa noin, nyt ne eivät ole vielä kuoliossa mutta.. " Haru irroitti narut ja repäisi ensimmäisen jääpalan irti, se oli kiinnittynyt Christin käteen joten tältä lähti ihoa samalla.
kun tämä oli irroittanut ne, Haru vei Christin Lucasin näköetäisyydelle.
" katso...tämä oli siitä...mitä teit minulle alussa...käytit käsiäini kokkaamiseen ja pyykkäämiseen... " Haru sanoi näyttäen Christin kädet.
poika oli ruvennut jo itkemään vähäsen.
" ainiin! missäköhän se merkki olikaan? " Haru kysyi ja nosti pojan paitaa.
" hmm..tämä täytyy hoitaa pois... " Haru mutisi ja käveli kaapille ottaen pari veistä.
tämä kuuli Christin yrittävän vielä käskeä Lucasia, mutta molemmat huomasivat ettei siitä ollut apua.
Haru tuli veitsen ja piikin kanssa.
" tiedätkö mikä tämä piikki on? silloin kun minusta tuli Ray, siivosin Lucasin huonetta...arvaa mitä siitä löytyi...se samainen aine..jonka olit pistämässä Lucasiin ellen olisi ampunut, testataanko? " Haru kysyi ja astui Lucasin luokse.
tämä kumartui pojan tasolle.
" tämä on se samainen aine jonka tuo aikoi pistää sinuun...olen tutkinut sitä vähän aikaa ja selvisi että se oli puhdasta hopeaa, tajuatko mitä se meinaa? " Haru kysyi ja otti Lucasin leuasta kiinni.
" olisin voinut antaa sinun kuolla aikoja sitten.. " Haru sanoi ja sitten tämä heitti piikin kauas Lucasista.
Haru tarttui veitseen ja käveli Christin luokse, heittäen pojan maahan.
Christ makasi juuri Lucasin edessä, mutta tämä ei voinut ylettää poikaan.
Haru istui Christin päälle ja veti pojan sidotut kädet tämän pään yläpuolelle.
" nyt..hankkiudutaan ylimääräisestä pois " Haru nauroi ja alkoi viiltää ihoa pojan merkin kohalta, tämä aikoi leikata koko jutun pois.

"Ei! Älä!" Lucas henkäisi kauhuissaan. Christopherin kivun huudot olivat pahin asia Lucasille. Kyyneleet valuivat pojan kasvoilta ja tämän punertavanruskeat silmät tuijottivat suoraan Lucasin punaisiin demonin silmiin. Kasvot eivät kuitenkaan anoneet apua, vaan anteeksiantoa. Lucas tiesi heti, mitä tuo katse tarkoitti. "Onko se totta? Yritikö tappaa minut?"
Harun kiinnostus nousi ja hän lopetti viiltämisen. Christopher pudisti päätään tämän alla. "Anna anteeksi Lucas... En voinut muuta! Hän... Minun on pakko totella sitä miestä..." Tyrehtymätön verenvuoto alkoi vaikuttaa Christopheriin ja tämä alkoi menettää tajuntaansa. "Rakastan..." Christopher yritti mutista ennen kuin hän menetti tajuntansa.
Lucas veti jälleen käsiraudoistaan, yrittäen päästä lähemmäs Christopheria. "Chris... Chris?! Älä tee tätä minulle uudestaan!" Hänen silmänsä muuttuivat takaisin smaragdinvihreiksi.

Haru hätkähti ja vei sormensa pojan kaulalle.
" hpmh...kuoli.. " Haru mutisi ja nosti pojan ja heti kun Lucas kysyi tältä että minne tämä vie Christin Haru virnisti.
" täällä on vanha kaivo...siellä ei ole enään vettä ja se on todella syvä...heitän ruumiin sinne " Haru sanoi ja käveli pimeän rotkon ylle.
" bye bye...Christ " Haru sanoi ja tiputti pojan sinne.
Haru käveli Lucasin luokse ja tarttui poikaa kasvoista.
" mitä nyt? itketkö sinä...no...tämän saa olla tältä erää.. " Haru mutisi ja haki pienen piikin.
Haru tarttui Lucasin hiuksista.
" viimeinen lahja sinulle ennenkuin kuin kuolet... " Haru sanoi ja pakotti suudelman pojan huulille.
" nauti toisesta elämästä.. " Haru nauroi ja iski piikin pojasta.
tämä näki Lucasin sulkevan silmänsä ja tämä kuuli kummastuneen äänen päästään.
" sinä...et tappanut häntä...tuo ei ole se piikki joka tappaisi hänet! " Harun päässä kuului.
Haru ei kommentoinut...tälle tuli vain mieleen se päivä, kun Lucas puhui tälle.
" mutta olen liian kiintynyt tyttöön.. " Haru toisti mielessään.
" no Lucas...ehkä minä...olen liian kiintynyt sinuun... " Haru sanoi ja hymyili pitkästä aikaa lempeästi.
" anteeksi. "

SEURAAVANA AAMUNA

" Lucas-herra! Lucas-herra! Ray on kadonnut! " kuului tämän viereltä.
sisäkkö oli juossut paikalle kun oli nähnyt Rayn huoneen tyhjillään.

Lucas oli juuri nousemassa ylös, kun tunsi kivun kädessään, jolla otti tukea. Katsoessaan, hän huomasi palovammat molemmissa ranteissaan kohdilla, joissa käsiraudat olivat olleet. Se ei kai sitten ollut unta..." Lucas ajatteli.
Noustessaan ylös, hän huomasi jonkun paikanneen haavat, jotka Haru oli aiheuttanut. "Kuka...?"
Hän ei jäänyt sitä kummemmin miettimään, vaan vetäisi vaatteet päälleen ja lähti etsimään Harua.

MYÖHEMMIN

Lucas oli jotenkin löytänyt tiensä Cielin ja Sebastianin asuinpaikalle. Hän tiesi, ettei hän saisi Harua yksin kiinni ja he olivat ainoat, joihin Lucas voisi luottaa. Hän veti syvään henkeä ja koputti, astuen saman tien sisään.
Sisään astuttuaan, Lucas näki näyn, joka toi ikäviä muistoja mieleen.

Ciel voihkaisi pitäen tiukasti kiinni Sebastianista kun tämä iski oikeaan kohtaan.
sitten Ciel tajusi tuijottavan silmäparin
puna levisi Cielin jo muutenkin punaisille kasvoille.
" Se-Sebastian! " Ciel hätiköi pysäyttäen hovimestarin liikkeet käsillään.
" se..Lucas... " Ciel sanoi puoliksi paniikissa

TOISAALLA

Haru tunki laukkunsa täyteen tavaraa, demoneita ja muita olentoja vastaan, jopa pienen noitienkäsialla kirjoitetun kirjasen.
" en tapaa varmaan Lucasia enään...miten voin tavata hänet tämän jälkeen... " Haru mutisi ja nauroi pienesti.
" mikä sääli..hän oli juuri sopiva leikkipari minulle " Haru nauroi kevyesti ja lähti sitten kävelemään pois päin

"Anteeksi... Odotan ulkopuolella..." Lucas sanoi punastuneena ja pujahti ovesta ulos.
Lucas sotki hiuksiaan kasvojensa eteen piilottaakseen punastuksensa. "Miksi minulle aina käy näin?" hän mutisi.
Parin minuutin jälkeen Sebastian avasi oven päästäen Lucasin sisään. Ciel istui sängyn reunalla naama vielä punaisena. "Anteeksi, että tungin sisään tuolla tavalla." Lucas mutisi katsoen maahan.
"Mitä ihmettä sinulle on tapahtunut, Lucas?" Sebastian tokaisi. "Ja mitä teet täällä?"
Lucas kietoi kätensä ristiin. "Ensimmäisestä... en halua puhu, mutta... haluan, että autatte minua löytämään Harun!"

Ciel katsoi Lucasia hetken aikaa.
" haluat...että autamme sinua löytämään Harun..? miksi? haluatko tappaa hänet? jos asia on siitä kiinni haluan sanoa suoraan että sinusta ja Harusta, vihaan sinua enemmän, ainakin sen jälkeen... " Ciel mutisi.
" vai onko kyse jostain muusta? " Ciel jatkoi siirtäen katseensa Lucasiin, pojasta huomasi, ettei tämä halunnut olla Lucasin lähellä, ellei Sebastian olisi lähempänä.

TOISAALLA

Haru aivasti kerran.
" oh, näyttää siltä että joku puhuu sinusta Haru? " eräs mummo sanoi siivoten kanssa.
Haru sai asua näiden luona koska nämä kaksi vanhusta olivat ainoat, jotka olivat aina luottaneet Haruun, tai auttaneet tätä jos Haru halusi paeta pois äitinsä läheltä.
Haru piti näitä kahta ainoina ihmisinä, jotka eivät halunneet Harun kuolemaa, sillä jokainen halusi sitä..aivan jokainen
" kiintynyt "
Haru hätkähti ja lätkäisi itseään kasvoille.
" varmaankin, toivottavasti ei mitään pahaa, vaikka tuskin se on niin " Haru sanoi hymyillen.
tämä lopetti siivoamisen.
" homma hoidettu! menen nyt huoneeseeni " Haru sanoi ja vilkutti mennen huoneeseensa, tai oikeastaan vierashuoneeseen, joka oli aina varattu harulle