Enter of Maru and Elliot K18

Maru otti carmillan kädestä kiinni ja laski sen alas " näin juuri miten elliotin käsi revittiin irti, joten tuo pieni viilto ei hetkauta" tämä virnuili. " ja ... tren, kai syötit carmillalle vertasi, koska hänen kehossaan taitaa olla häkämyrkytys kun kerran hänkin pyöri siellä palavassa metsässä" maru kysyi tehden huolestuneen ilmeen.
Maru käveli trenin viereen, nappasi kädestä kiinni ja ojensi tämän carmillan eteen " no niin panehan toimeksi".

Tren kertoi jo juottaneen tälle vertaan juuri sen takia noita sytyttikin vahingossa metsän palamaan.´´..katsos, vereni ei ole hyväksi noin voimakkaalle noidalle joka ei hallitse vielä voimiaan..`` Carmilla nyökkäsi ja venytteli käsiään. Tren otti kätensä pois toisen otteesta. Carmilla siirtyi taas Elliotin puoleen.´´Tren, saisit kyllä juottaa hänelle vertasi..oikeasti..`` Tren vastasi jäätävällä katseella.´´kuten sanoin en juota tuolle blondille mit-`` ´´valkotukkainen ei ole sama asia kuin keltatukkainen..`` Carmilla korjasi.´´sama se.. mutta kun.. toi o vai nii lähellä toista uros sutta..`` ihmissusi mutisi lapsellisesti.

Elliot nojautui taaksepäin.
" minä kieltäydyn! vaikka olenkin...heikoilla juuri nyt... " Elliot sanoi nojaten seinään.
" kieltäydyn saamasta voimaa ihmissudelta joka on tullut minun alueelleni.. " Elliot murahti.
" voimani palaavat ilman teidän apuanne!! " Elliot huusi.
tämä kieltäytyi saamasta voimaa keneltäkään muulta kuin Marulta, ei sillä että Elliot joisi tämän verta mutta pelkkä tytön läsnäolo sai Elliotin tuntemaan olonsa paremmaksi

noita ja ihmissusi katsoivat toisiinsa. ´´äh, ihan sama.. ei kai sitä pakosti voi juottaa..`` Tren nyökkäsi selvästi helpottuneena. Carmilla katsoi maruun hieman kateellisesti, sillä tällä oli poika josta tämä tykkäsi ja poika välitti myös tästä. Tren huomasi Carmillan kauhoisan katseen ja kuiskasi jotain äärimmäisen pervoa tämän korvaan ja sai noidan kiljahtamaan järkytyksestä.´´YÄÄÄÄÄK!! OIKEASTI! KUINKA JOKU VOI OLLA NOIN PERVO!?`` Tren alkoi nauramaan mutta lopetti äkisti kun huomasi että kaikki Carmillaa myöten katsoivat häntä epäluuloisesti tämän selväjärkisyydestä.

Maru silmäili korkealla hyllyllä olevaa kaalinpalasta ja kääntyi sitten katsomaan elliottia " tahtoo ton" tämä osotti kaalia sormellaan,
ja kun elliot oli ojentamassä kaalia niin maru tarttui kädestä ja käänsi sen puoliksi elliotin suuhun ja haukkasi palan kaalista niin että huulet koskettivat hitusen.
"miksi me kaikki neljä istumme cielin ruokakomerossa???" tämä kuiskasi hymyillen.

" no...nuo tulivat tänne varmaan minun hajuni perässä, sinäkin tulit minun perässäni...ja minä tulin koska minun teki mieli syödä jotain, puolidemonit syövät kuten ihmiset tiedoksi " Elliot sanoi.
" miksi muuten...yllättäen halusit jaella vertasi minulle, tiedät että inhoan sinua ja minä tiedän että sinä inhoat minua " Elliot mumisi mutta koska Tren ei suostunut vastaamaan, elliot kääntyi marun puoleen.
" Maru, ovatko vammasi nyt kunnossa? " tämä kysyi.

" ai nykyään olen sinulle jo vammanen?" maru nuarahti. " leikki leikkinä, olen ihan kunnossa" tämä jatkoi.
Maru kääntyi äkkinäisesti kuuntelemaan ilmastointiaukosta tulevia ääniä ja naurahti pienesti " Ciel heräsi " tämä
huusi ja juoksi ulos huoneesta tarraten samalla elliotin kädestä kiinni.
Juostuaan toiseen huoneeseen maru päästi elliotin kädestä irti ja rupesi nauramaan hysteerisesti joka muuttui sitten vähitellen ärsyttäväksi yskäksi. Huomatessaan Elliotin huolestuneen ilmeen Maru väänsi nopeasti tekohymyn ja juosi vessaan yskimään.

" eh...? " Elliot käveli Cielin ovelle ja oli aikeissa avata sen mutta kuullessaan jotain, tämä päätti perääntyä ja juoksi nopeasti Marun luokse joka oli astellut vessasta.
" mitä hemmettiä Maru, oli sekuntti etten olisi kävellyt sinne väärään tilanteeseen, vain koska et sanonut että he.. " Elliot sanoi ja punastui pelkästä ajatuksesta.
" ku-kuitenkin, miten selitämme heidät? " Elliot kysyi tarkoittaen Carmillaa ja Treniä.

Kun maru oli viimein saanut yskän kuriin tämä katseli elliotin punastuneita kasvoja" äläs nyt vaan väitä...että tulet kiimaiseksi pelkästä ajattelusta!" maru virnuili
" itsekkin tulin vähän " tämä kuiskasi ja rupesi nauramaan hysteerisesti elliotin hauskalle reaktiolle.
" mennäänkö kotiin, vai jäädäänkö yöksi?" maru kysyi

" jäädään yön ajaksi...on täysikuu...ja se saa minusta levottoman.. " Elliot mumisi ja lähti sitten kävelemään eteenpäin.
" tule...mennään minun huoneeseni ja muuten te kaksi! paras jutella Sebastianin kanssa jos rauhaa haluatte...minulta sitä ei heru niin kauan kun muistan mitä tiette Marun edessä! " Elliot murahti ja lähti kävelemään eteenpäin äkäisenä.
Elliot ei halunnut Marun pelkäävän mitään, se oli viimeinen asia mitä Elliot toivoi...ja silti, silti tämä oli pudottanut suojuksensa jolloin tämä oli menettänyt kätensä ja saanut marun pelkäämään Elliotin puolesta.
" tsihk, olen säälittävä " Elliot mumisi niin ettei Maru kuullut.

´´no sen nyt uskoo..`` ihmissusi ajatteli ja katsoi Carmillaan.´´no, mitäs me ny?`` ´´häivytään. ei täällä kestä kukaan olla, muuten pitäisiköhän meidän solmia rauha Sebastianin kanssa?`` ´´tsihk, miksi ihmeessä sehän varmaan tälläkin hetkellä on pikku pentunsa luona ja sen kun näkisi että se demoni jättäs herransa yksi.``Tren vastasi ja närkästyi kun Carmilla haukotteli. ovi aukesi ja sisään tuli pieni oranssiraitainen kissa. ´´Miten täällä on kissoja?eiko Ciel ollutkaan niille allerginen?`` tyttö kysyi.

Maru juoksenteli käytävillä etsien sopivaa huonetta.
"löytyi!" maru huudahti ja juoksi huoneeseen jossa oli yksi isosänky ja yksi pieni sänky.
" minä otan tuon " tämä hypähti isolle sängylle ja kietoutui lakanoihin.
Maru katseli kun elliot saapui huoneeseen masentuneen oloisena.
Maru katsahti pientä sänkyä ja tarrasi nopeasti peitosta " haaa! ja minähän en tuossa nuku"

" ah...joo..niinpä " Elliot mumisi ja huomatessaan Marun ilmeen, Elliot pakotti itselleen hymyn.
" no, ei se mitään, en minäkään, nukun sinun kanssasi tuossa isossa sängyssä " Elliot sanoi loikaten Marun vierelle.
elliot laski kätensä tytön pään päälle.
" kiitos, suojelit minua aiemmin tänään, vaikkei sinun olisi tarvinnut " Elliot sanoi sekoitellen tytön hiuksia.

TOISAALLA

" hei..mitä te kaksi täällä teette? " Ciel kysyi yllättäen.
" ja..äh..voi ei...Sebastian ei saa nähdä tuota... " Ciel totesi huitaisten hitusen kepillään kissan suuntaan.

Kissa katsoi tätä poikaa ihmeissään. Mitäs se huitoo kepillä? Kissa naukaisi ja meni poikaa lähemmäs, kunnes se pysähtyi ja istahti paikoilleensa. Se alkoi venytellä itseään pitkäksi, se alkoi seistä kahdella jalalla. Pian sille putkahti ihmisen keho ja miehen ruumis.
Mies haukotteli, venytteli jalkojaan ja naksautteli niskaansa.
Ja oksensi karvapallon. ´´Bl-blärgh! Oho, tuota en aavistanutkaan!´´ mies sanoi ja sylkäisi. ´´Anteeksi että ilmestyn tästä vain! Tarvitsisin yösijaa, ihan vain yhdeksi yöksi ja-´´ hän keskeytti, ja katseli ympärille. ´´Hä-häritsinkös minä jotain?´´ hän sanoi ja katsoi alavartaloaan. ´´Joo, katoinkin etät miksi tämä ei suju oikein hyvin.. Onko mitään lakanaa?´´ mies hymyili ja naurahti hieman, peittäen tavaramerkkinsä. ´´Tämä on nooloaa..!! Tai no ei voita sitä leipurin tyttären kuhertelua. Tyttö oli 16-vuotias, oli hän valmis!´´ mies sanoi ja katsoi poikaan. ´´Niiiin.... Se lakana?´´

[[Pahoittelut, eilen netti sammui ja en osannut laittaa takaisin (ainut tässä perheessäni joka osaisi olisi isoveikka) joten en eilen laittanut sitä viestiä. Niin ja kysyn silti; Että onko tässä roolipelissä vuorottelua? Vai mitenkäs sitä monien kanssa roolataan (olen vain parin kanssa ropettanut, en näin useamman, varsinkin jos on sama roolipeli) . Juu, ja kertokaa toki jos on ilta/aamu/yö sillä minä en pysy aikojen kanssa perässä paljonkaan..]]

[[ on vuorottelua, mutta, kaikki kirjoittavat omalla ajallaan, eikä heitä saa hoputtaa, ja tällä hetkellä on täysikuu XD eli yö ]]

Cielin naama muuttui punaiseksi ja järkyttyneeksi.
" aa-a!! Sebastian!! " Ciel huudahti.
mies oli alasti tämän edessä, järkytys oli aivan liikaa, kaikenlisäksi se oli kissa juuri sekuntti sitten.
Ciel peitti silmänsä käsillään ja huudahti uudelleen hovimestarinsa nimeä kunnes mies viimeinkin tuli paikalle.
Ciel kääntyi sebastiania päin.
" tee tuolle jotain! vaatteita, jotain, mitä vain!! "

(( järkkä menee tällä hetkellä näin: minä, seban ropettaja, rukinu, Garlyna, Louise, sanokaa jos menin laskuissani väärin ))

Carmilla hykerteli itsekseen nähdessään Cielin ilmeen sillä oli yaoi fangirl. Tren taas tutkaili tämän vartaloa kiinnostuneena. kun noita noita huomasi ihmissuden tutkailun tämän nenästä alkoi vuotamaan ja hän meni punaiseksi naamaltaan. Trenin haistettu veren tämä lopetti kissapojan katselemisen.´´mitä nyt?`` Carmilla pudisti päätään hymyillen käsi nenän päällä ettei kaikki huomaisi verenvuotoa. Carmilla kuvitteli mielessään kuinka Tren olisi voinut hyökätä tuon kimppuu yaoi mielessä. ´´hitto..`` noita ajatteli kun tunsi aivastuksen tulevan.

[[ no nyt mä sekosin, jos tehään niin että ei oo mitään varsinaista järkkää ja (MadCheshirellä on kiireitä joten se ei ehi aina vastata) niin kaikki vastaa kerran yhen kierroksen aikana ja sit kun kaikki on ehtiny vastata kerran, niin kierros alkaa alusta
(ilmottakaa jos ette tajunnu) =D]]

Maru hypähti istumaan cielin huudon takia, ja tämä oli vieläkin ihan pihalla tapahtuneesta.
Tämä kääntyi katsomaan nukkuvaa elliottia ja laski kylmät kätensä elliotin alaselkään, jolloin elliot lennähti säikähtäen pois sängystä.
Maru silmäili unisena elliottia kun hän yritti tasata hengitystään " Kuules... en saa unta " tämä totesi hiljaisesti.
ikkunasta kuului kuinka ilma kahisutti puiden lehtiä, jolloin oksien naksahduksia kuului satunnaisesti, kuin joku kävelisi ulkona.
Hetken päästä ilma asettui taas ja tuli hiljaista, jolloin marua rupesi ihmetyttämään oudot äänet ulkona. Maru raahasi tuolin ikkunan alle ja raotti verhoja hitusen nähdäkseen mitä ulkona tapahtuu.
Koko piha oli paksua sumua täynnä joten maru ei erottanut tummaa demoni hahmoa joka katseli näitä sumun keskeltä.
Tuli hiljainen tauko ja sitten äänet alkoivat uudestaan, ja sumusta lensi painavanoloinen isokokoinen piikkipallo. Piikkipallo lensi kevyesti marua päin jolloin maru tarttui refleksistä pallosta kiinni ja iskeytyi lattialle.

[[Ymmärsin, kiitosta ^^ siis kaikki roolaa per kierros, aikanaan.]]

''No jopas on porukkaa täällä! Koira, likka, järkyttynyt poika, tuo likka jolla on varmasti taka-ajatuksia.'' mies sanoi ja osoitti kaikkia kerrallaan. Kunnes se epiikkipallo tupsahti, ja mies säpsähti ja kiljaisi hetken. ''Kuka tarjosi piikkipallosta!? TUO ei ainakaan ole mikään lankakerä!'' hän huudahti ja yritti piiloutua Cielin taakse. ''Olen muuten sitten Robert, neidit voi kutsuu Robiksi~'' hän sanoi, ja tuijotti Carmillaan päin. ''Heii..'' hän hymyili. Robert katsoi lattiaan. ''Jaiks.. Piikkikästä menoa täällä!'' tämän vitsaili.

[[En tahtoisi olla kärsimätön. Mutta onko se minun koneeni, vai eikö kukaan jatka tätä eteenpäin?]]

noku pitäis saada Seba jatkamaan mut se ei oo etinyt XD

[[Aa se selittää. Kärsivällisyydellä sit odotetaan =)]]

[Ensiksi, pahoittelen kovasti pitkää poissaoloani. Ottaen huomioon, että viime jakso on ollut muutenkin aivan täynnä, jonka päälle vielä kuoro ja viulu harjoitukset, en ole ehtinyt paljoakaan koneelle. Plussana kirjoitus blokki... En siis todellakaan ole pystynyt ropettamaan muutakuin parilla vaivaisella kerralla hyvin lyhyesti]

"Luoja miten ruuhkaista tänne on tullut..." Sebastian naurahti ja pyyhkäisi hiuksiaan. Kuin tyhjästä hän vetäisi lakanan jonka heitti sitten alastomalle Robertille. Sitten hän veti hanskansa pois, paljastaen kätensä sekä vasemmassa olevan pentagrammin.
Sebastian seurasi katseellaan piikkipallosta lähtevää ketjua sen omistajaan. "Anteeksi, mutta viitsisittekö olla kerrankin tuhoamatta herrani kartanoa? Tiedättekö millaisella vaivalla joudun täällä eina korjailemaan." Hän päivitteli koskettaen ensin kevyesti piikkipalloa, mutta sitten iskien sen takaisin hyökkääjää kohti.

[Ja sori viellä jos jotain sekoilin, kun katoin tässä välistä jääneet jutut vaan nopeasti silmäillen]

piikkipallon palatessa takaisin Elliot laski marun pään alas ja väisti sen.
" ikävää että seinäsi hajoilevat Sebastian...mutta tuo narttu hyökkäsi ihan odottamatta.. " Elliot sanoi.
Ellliot oli iskenyt rautapallon sivuun, aiheuttaen sen lentävän seinästä läpi ja sen takia se melkein osui Robertiin.
Ciel tuhahti miehelle takanaan.
" oletpa suuri apu...kuka lienetkään " Ciel sanoi ja laski kätensä silpälapulle.
" no mutta...Sebastian, jätetään tämä noille muille.. " Ciel sanoi kiusoittelevalla äänensävyllä.
" katsos, he saavat kokeilla maksaa kaikesta tuhosta mitä he ovat aiheuttaneet.. " Ciel sanoi ja nauroi hieman.
" sinulla on aika käärmeinen mestari " Elliot totesi ja käänsi katseensa erittäin kauniiseen naiseen edessään.
" et ole ihminen, muuten noin painavan esineen heiluttaminen olisi mahdotonta sinulle.. " Elliot sanoi.
tämä nainen oli pysäyttänytkin piikkipallonsa helposti vaikka Sebastian oli sen heittänyt.

" ai siel oliki noin monta henkilöä.... "rai mietti,
tämä löysti kättä vähän jolloin piikkipallo laskeutui ketjun varassa alemmaksi.
" no käyttäisitkö itse asetta jota et osaisi käyttää?"
rai kysyi elliotilta, mutta ennen kun elliot ehti sanoa mitään rai heilautti palloa edes takaisin hämäykseksi ja lennätti tämän elliottia päin jolloin maru pompahti refleksistä kun pallo osui seinään. Rai vetäisi pallon nopeasti takaisin muistaessaan erään asian. Tämä nosti pallon ylös ja nuolaisi palloa monesta kohtaa ja heitti pallon arvaamattoman nopeasti sebastiania päin.
" yritäs nyt tyrehdyttää verenvuoto " rai mietti.

Robert katsoi Sebastianiin joka antoi hetki sitten tälle lakanan. Nyt hän katsoi seinässä olevaan isoon reikää, joka ei varmasti ollut talon ikkuna. ''Hei tulinkos minä väärään aikaan?'' Robert kysyi Elliotilta. Kun se piikkipallo hyökkäsi taas kerran, Robert peruutti aivan holtittoman nopeasti, ja sitten juoksi kohti Cieliä. ''Missä on uloskäynti!?'' tämä kysyi ja oli hyvin lähellä Cieliä.

[Pahoitteluni kärsimättömyydestäni ennen.]