Enter of Maru and Elliot K18

Tren murisi enemmän ja hänen silmissään paloi viha jota ei helposti saatu sammutettua. Tren ajatteli edelleenkin miten toinen oli saanut yhtäkkiä hiuksensa mustiksi. ihmissusi päästi korkean ulvonnan ilmoille joka aiheutti kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin. Carmilla kuuli ulvonnan ja värisi kylmistä väreistä. Carmilla lähti juoksemaan äänen suuntaan nyt ei ollut jokin aisia kunnossa. matkalla hän huomasi peruukin ja vaatteet ja säikähti pahemmin, kun ajatteli entä jos susi oli saanut tytön mutta miksi vaatteet oli otettu pois?? se eniten kyllä ihmetytti.. Tren virnisti niin että melkein kaikki hampaat näkyivät ja mietti mitä tekisi ensin. käden repiminen ensin oli melkein yhtä tuskallista tuolle kuin hänelle. ihmissusi otti pienen loikan eteenpäin ei hyökätäkseen vaan katsoakseen tapahtuisiko mitään ja kun mitään ei tapahtunut tämä peruutti ja otti kunnon hypyn. Carmilla oli ehtinyt siinä välissä juuri paikalle ja huusi nopeasti. ´´ Tren lopeta heti!! `` ihmissusi pysähtyi niin hyvin kuin osasi kesken hypyn.Tren kuitenkin ehti raapaista pahasti tyttöä oikeaan käsivarteen. molemmat tuijottivat Carmillaan. Tren huomasi raapaisseensa tyttöä pahasti ja muuttui nopeammin kuin koskaan ja tarttui toisen käsivarresta tutkiakseen paremmin haavaa josta vuoti paljon verta. takaa rapisi joku jonka Elliot tunsi hyvin..

Sebastian ilmestyi paikalle pudistaen päätään. "Viisitoista minuttia meni jo..." Hän mutisi katsoessaan kelloaan.
Punaiset silmät tarkkailivat kolmikkoa ja tämä huokaisi. "Tämän takia olin vastahakoinen jättämään sinua yksin." Hän sujautti kellon takaisin taskuunsa ja veti samalla esiin veitsiä. "Ja jos nyt viitsisit, häivy Phantomhiven tiluksilta tai käytän pahempia voimakeinoja. Yksi veitsistä lensi juuri ja juuri Trenin ohi, jolloin tälle tuli haava poskeen.
Sebastian viittoi Treniä astumaan kauemmas Carmillasta.

Tren laittoi kätensä haavan päälle ja katsoi ilmeettömänä Sebastiania. Carmilla tarkkaili varautuneena hovimestaria joka lähestyi. kumpikin huomasi Elliotin olevassa katoamasta paikalta.

TOISAALLA

Lizzy ei ollut saanut unta sen jälkeen kun oli kuullut karmivan ulvonnan ja istui nyt ikkunan ääressä tuijottaen ulos. purupuru nukkui taas sikeästi se ei heräisi muuta kuin atomipommista.

Elliot kuitenkin raapaisi kätensä oksaan jolloin tälle tuli haava.
" hemmetti! " Elliot ärähti tajuten ihmissuden hyvän hajuaistin.
ilman varoitusta elliot lähti kovaan juoksuun.
" sori sebastian! selitän myöhemmin! " Elliot väitti vaikkei tällä ollut mitään aikomusta selittää mitään

Tren virnisti ilkeästi ja sanoi Sebastianille. ´´hyvä on häivyn rakkaan nouren herrasi alueelta.. nyt!`` ihmissusi oli jo alkamassa muuttu suden hahmoon kun Carmilla tarrasi tätä hihasta eikä irrotanut. ´´mitäh!?.. mut kun.. tuo pääsee karkuu..`` poika oli pettynyt mutta kun huomasi Carmilla olevan tavallistakin valkoisempi ja hieman tärisevän tämä päätti unohtaa Elliotin. kyllä hän vielä joskus tuollekkin kostaisi.. aivan varmasti.. mutta nyt tärkeintä oli tytön vointi. ennekuin Sebastian ehti edes koskeakkaan tyttöön Tren kaappasi tytön syliinsä ja paljasti ranteensa. ´´ ja ne jotka eivät kestä nähdä verta eivät nyt kyllä sitten katso!..`` sen sanottuaan Tren pidensi kulmahampaitaan parilla sentillä ja puraisi sitten ranteeseensa haavan. carmillan kynnet olivat jo alkaneet kasvamaan. myrkky oli ilmeisesti jo alkanut vaikuttamaan. Tren painoi ranteensa Carmillan suulle joka näytti siltä kuin oksentaisi juuri mutta myrkky vei kaikki voimat joten hän tyytyi vain juomaan parantavaa verta. Sebastian ei näyttänyt kovin iloiselta juottajan mielestä
kun katseli tätä. poika vielä nuolaisi yli jääneet veret tytön suupielistä ja katsoi kun toinen pyörtyi.

Maru oli ihmetellyt muiden äkillistä katoamista, joten tämä oli lähtenyt juoksemaan keskellä metsää.
" Elliot!! Elliot! " Maru huusi ja kompastui, hetkellisesti tämä meinasi ruveta itkemään mutta sitten tämä kuuli huutoja.
Maru nousi ylös ja kuunteli tarkkaan, tämä kuuli ainakin sen miehen äänen joka oli uhkaillut Elliottia...sebastianin äänen ja sitten tämä kuuli etsimänsä henkilön äänen, Elliotin äänen
Maru lähti juoksemaan äänien perässä ja nähdessään ettei Elliot ollut näiden luona, maru jatkoi matkaansa.
piakkoin Maru törmäsi mustahiuksiseen poikaan
" anteeksi erehdyin henki-" Maru aloitti kun tätä ylättäen halattiin
silloin Maru tiesi kuka tämä poika oli, sillä vain yksi hänen tuntemansa henkilö tuoksui persikoilta.
" Elliot!"
Maru huudahti ja halasi poikaa takaisin.

" pyydän Maru...älä katso minua juuri nyt " Elliot pyysi laskeutuen polvilleen jolloin myös Maru joutui polvistumaan tämän kanssa.
" sulje silmäsi...onko sinulla side joka minulla yleensä on? " Elliot kysyi ja saadessaan nyökkäyksen Elliot huokaisi helpottuneena.
" missä? " ja saadessaan vastauksen Elliot laittoi kätensä tytön mekon taskuun ja veti siteen sieltä ja sitoi sen oman silmänsä päälle.
silloin Elliotin hiukset muuttuivat valkeiksi kuin lumi ja tämä muuttui taas puolidemoniksi.
" voit avata silmänsi " Elliot sanoi.

maru hymyili " muuten ihan hyvä mut mulla oli silmät auki koko ajan" tämä selitti saadessaan neutraalin katseen elliotilta joten tämä
hiljentyi hetkeksi sanomatta saanaakaan. Maru laittoi kätensä elliotin pehmeälle poskelle joka hehkui lämpimän punaisena.
" kuules...en minäkään ole aina täydellinen joten en pyydä sinultakaan mitään täydellisyyttä..." tämän sanottuaan maru vei kasvonsa lähelle elliottia ja suuteli tätä epävarmasti.

Carmilla avasi silmänsä ja näki sumuisesti ensin Sebastianin ja sitten Trenin joka oli helpottunut kun tyttö viimein heräsi. ´´mmm.. mitä tapahtui??`` noidan ääni oli hieman matalampi kuin yleensä. ´´heräsit viimein..tyttöseni..`` Trenin ääni taas kuulosti tyytyväiseltä sellaiselta kun miehet ovat saaneet ..asioita.. Carmilla pelästyi tätä ääntä ja pomppasi nopeasti pystyyn, mikä ei ollut hyvä idea sillä noita hoiperteli hetken ja vajosi polvilleen. tämä huomasi polvistuneen Sebastianin jalkojen eteen ja näytti nololta. Tren taas katosi Elliotin perään kosto mielessään kun huomasi ettei toisella ollut hätää.

Elliot näytti hämmentyneeltä mutta suuteli sitten takaisin vieden toisen kätensä tytön pään taakse.
Elliot vei yllättäen kielensä tytön suuhun saaden tämän äännähtämään ylättyneenä.
" anteeksi " Elliot sanoi punastuen ja irrottautuen Marusta.
" minun ei ollut tarkoitus säikäyttää sinua " Elliot sanoi taputtaen sitten Marun päätä.
" vaikka minulla on vaikea uskoa että sinä säikähtäisit mistään " Elliot sanoi ja suuteli Marua uudelleen.
elliot hätkähti haistaessaan jotain.
" Maru, meille tulee kiir.. " Elliot aloitti mutta samassa tämä nappasi Marusta kiinni ja loikkasi taaemmas kun suuri ihmissusi loikkasi kohtaan nämä olivat olleet.
Elliot kierähti ja piteli Marusta tiukasti kiinni suden huomatessa nämä.
" uskallakkin koskea häneen uudelleen niin revin pääsi irti!! " Elliot ärähti ja käänsi katseensa Maruun.
" Maru, käske minua " Elliot sanoi.

ihmissusi värähti hiean uhkausta mutta unohti sen pian ja katsoi marua lipoen huuliaan. tuo voisikin maistua hyvältä.. Tren naksautteli päätään ja katseli kuinka maru antoi hyökkäyskäskys Elliotille. ´´kunhan Carmilla vaan ei tule tänne niin sitten on hyvä..`` Tren ei varautunut täysin Elliotin hyökkäykseen ja kaatui kyljelleen sekunninmurtoosaksi, mutta pääsi uudelleen jaloilleen ja sen silmät syttyivät todella keltaisiksi kuin vain olla ja voi..

" mistä lähtien sinä olet minua kuunnellut? " maru sanoi hämmentyneenä saadessaan elliotilta taas ärsyttävän neutraalin katseen.
tämä huokaisi " niin joo niinhän tässä aina käy, se jättää mut aina jonnekkin lojumaan...." maru sanoi mulkoillen elliottia, kun elliot laski tämän maahan.
Kaukaa tuleva palaneen puun haju sai marun hätkähtämään yllättäen, tämä kääntyi hitaasti tähystelemään puun-oksalta pimeää metsää jossa näkyi vähän valoa. " elliot minusta tuntuu että täällä haisee häkä." maru sanoi mutta samassa tämä tajusi että elliot edes kuunnellut tätä vaan keskittyi ennemmin ihmissuteen joten maru pääti lähteä tutkimaan asiaa lähempää.

Elliot hätkähti tajutessaan että marun haju meni kauemmas.
" Maru! älä mene minnek- " Elliot pyysi kun ihmissusi ilmestyi tytön eteen.
" Maru!!!! " Elliot huusi ja samassa tämä loikkasi ihmissuden iskun eteen.
Marun kalpeille kasvoille lensi verta likaamaan tämän ihon puhtautta, ja se veri oli Elliotista.
Elliot yskäisi kun Tren veti kätensä irti tästä, Elliot tarttui vatsastaan jossa oli nyt käden mentävä reikä.
" Ma..ru...pakene.. " Elliot aneli kun yllättäen ihmissusi tarttui Elliotin niskasta alkaen puristamaan sitä.

maru seisoi järkytyksestä paikallaan hiljaa ihan kun ei olisi vielä tajunnut koko tilannetta. Marun katse kääntyi varoivaisesti katsomaan maassa makaavaa elliottia joka hengitti rauhallisesti, ja kun katse oli siirtynyt kokonaan elliottiin, veren määrästä marun pupillit suurenivat ja iho muuttui kalpeaksi. " mit..ä sinnä olet tehnyt!" maru huusi ja lähti juoksemaan kohti ihmissutta, tämä hyppäsi nopean loikan ja löi leuat kiinni suden niskaan saaden tämän äänähtämään yllättyneesti. marun hampaat upposivat syvälle ihmissuden lihaan joka sai puremakohdan sinertämään.

Elliot kaatui maahan ja nojasi käsiinsä vilkaisten Treniä joka epätoivoisesti yritti saada marua irti.
mutta jopa Elliot tiesi, kun Maru puri tosissaan, tätä ei saanut irti, ei edes sebastian.
" maru... " Elliot mutisi ja yritti nousta seisomaan, tämä melkein kaatui ja nojasi nyt puuhun pysyäkseen pystyssä.
" Tren luovuta!! jätetään taistelumme toiseen kertaan! " Elliot pyysi lyhisten polvilleen.
" Maru...senkin idiootti...pyysin pakenemaan... " Elliot sanoi mutta hymyili kuitenkin.
" et todellakaan tykkää totella minua.. "

Tren oli todella yllättynyt ja melkein ihaili tytön rohkeutta, mutta tilanne ei kuitenkaan tuntunut maailman parhaalta varsinkin kun takana alkoi lähestyä metsäpalo. ´´kuule tyttö.. jos haluat vielä elää niin päästät irti kolmessa sekunnissa!!`` kun Maru ei uskonut niin Tren läpsäisi tätä niin että tämä päästi irti ja kaatui maahan. ihmissusi tarrasi Elliotin käteen ja kehotti Marua katsomaan oikein tarkasti tulevaa. sitten Tren repäisi Elliotin käden kuin sienen maasta irti. ´´hmhp.. mitä se Carmilla nyt sytyttelee metsä öisin..?`` Tren mutisi.

Marun hampaiden välistä levisi pieni virne " sinä todella tykkäät suututtaa meitä!!" tämä huusi ja puristi leuat yhteen niin että ihosta räiskyi pala irti. Tämä sylkäisi ihopalan pois suusta " Et halua tietää mihin kolautan leukani seuraavaksi, sillä sen jälkeen saat elää loppuelämän ilman lapsia ja olet väärässä jos luulet että puhun carmillasta sillä puhun nyt ihan vain pienestä kalustasi!." Maru juoksi elliotin luo ja yriti repiä paidastaan palaa siteeksi, vaikkakin huonolla menestyksellä.

" sinä.. " Elliot sähähti ja tämän vihreä silmä hohti nyt punaisena.
Elliot oli napannut marun toisella kädellään syliinsä ja nousi seisomaan ja samassa Elliot oli iskenyt polvensa Trenin naamaan ja iskien tämän maahan.
Elliot iski jalallaan Trenin kasvoihin kunnes tämä alkoi nauraa.#
Elliot potki ja potki kunnes tämä tajusi marun joka vapisi kauhusta.
Elliot lopetti.
" maru...? " Elliot ihmetteli kunnes tajusi että hän oli se joka pelotti tyttöä..
" anteeksi " Elliot sanoi ja meni kauemmaksi Trenistä halaten marua.
" en halunnut pelottaa sinua " Elliot sanoi sulkien silmänsä.

Trenin naama korjaantui hetkessä mutta naksautti nenänsä vielä paikoilleen ja pyyhki kasvoiltaan enimpiä veriä. Carmilla sen sijaan tuli jälleen kerran keskeyttämään kaiken fail tyyppikun oli ja huusi täysillä:´´TREN MITÄ HELVETTIÄ SÄ TEIT MULLE!!!!??? NT MÄ SYTYTTELEN PUITA PELKÄLLÄ AJATUKSEN VOIMALLA!!!..`` Tren säikähti huutoa ja virnisti sitten voiton varmana toisia päin ja uhkasi:´´kehottaisin nyt josta pakoon.. vastasanne on nimittäin ihmissuden voimainen voimakas noita joka ei epäröi tuhota demonia ja sen tulevaa ruokaa..

maru oli hetken hiljaa ja silitti elliotin hiuksia rauhoittavasti " mennään kotiin Elliot..." tämä käänsi päänsä lähemmäksi elliotin korvaa ja kuiskasi jotain rivoa saaden elliotin nauramaan. " ah carmilla! maru juoksi carmillan eteen ja nappasi tämän käsistä hellästi kiinni
" ei kannata tulla tänne, täällä metsässä on jo ihan liikaa häkää." tämä mutisi, kunnes marun ilme muuttui vähän totisemmaksi. Maru rupesi yskimään holtittomasti niin että ei kyennyt lopettamaan ja lopulta kun tämä ei saanut enään happea savun takia, tämä kaatui maahan.

" MAru!! " Elliot huusi ja nappasi tytöstä näyttäen vihaista ilmettä Carmille.
tämä muodosti sanat huulillaan jotka saivat tytön järkyttymään.
sitten Elliot hävisi Maru sylissään.

TOISAALLA

Ciel nojasi päänsä pöytään.
" tässä menee iäisyys...nyt siellä näyttää olevan jo kaikki ihan tulessa...eikö Sebastian oikeastikkaan jaksa totel.. " Ciel aloitti kun ikkuna aukesi.
" phantomhive.. " Elliot aloitti kunnes kaatui.
" mitä- " Ciel aloitti kunnes huomasi miten huonossa kunnossa nämä olivat.
" Maru! " Ciel huudahti vetäen tytön pois Elliotin sylistä, molemmat olivat tajuttomia.
" mitä hemmettiä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa...hoida tämä jo Sebastian " Ciel mumisi,

Carmilla tuijotti vieläkin kuin lamautuneena eteensä eikä oikein käsittänyt mitä äsken tapahtui. ihmissusi nappasi tämän pois tippuvan palavan oksan alta. ´´mitä se oikein sanoi sinulle?`` Tren kysyi ja laski tämän alas. ´´jotain että jos koskenkaan Maruun niin Elliot tappaa mut..`` Carmilla mumisi väsyneesti ja kampasi hiuksiaan käsillä. poika naurahti tähän.´´senkun näkisi..`` Carmilla tuli ajatelleeksi yhtä asiaa.´´´pitäisikö meidän kuitenkin mennä auttamaan niitä.. ei ne kuitenkaan ihan hetkessä selviä ja olisi se ihan kiva sovintokin..`` Tren huokaisi.´´no jos on pakko.. mutta sille blondille e kyll juota vertani..`` ´´se mikään blondi ole! sill o valkoset hiukset..`` Carmilla korjasi.

Maru avasi hitaasti silmänsä ja käänsi katseensa cieliin joka piteli tätä sylissä.
Maru nousi varovasti pois cielin sylistä herättämättä tätä. " missä ellis on?" tämä mumisi.
Maru kumartui katsomaan sängyn alta mutta huonolla menestyksellä, lopulta maru uskaltautui etsimään elliottia cielin isosta kartanosta. Tämä töllysteli pitkin pimeitä isoja saleja laulaen " leijonaa mä metsästän", samassa maru huomasi käytävän päässä olevan ruokavaraston jossa oli valot päällä, tämä käveli epävarmasti varaston oven eteen ja raotti ovea hitusen. Marun huomatessaan Elliotin kurkottelemassa makkarahyllylle, maru pamautti oven auki ja juoksi halaamaan tätä.

Elliot hätkähti ja melkein sylkäisi makkaranpalan suustaan.
" Maru? " Elliot mumisi syöden makkarapalan loppuun.
" olet jo hereillä...sepä hyvä.. " Elliot sanoi, tämän iho oli kalpeampi kuin yleensä ja sen huomasi kuun valaistessa tämän kasvoja.
tämän oikea käsi oli palautunut, mutta tällä ei ollut yhtään voimaa siinä, toisin kuin demoneilla, elliotilla kaikki parantui hitaammin, kuten myös tämän voimat, sillä tämä oli vain puolidemoni.
" olin aikeissa kokeilla tehdä jotain syötävää sinulle, mutten sitten keksinyt mitään...nämä ihmiset eivät vaikuta niinkään kasvissyöjiltä " Elliot totesi ravistaen hiuksiaan, silloin tämä kuuli ikkunan avautumisen.
Elliot kääntyi saman tien ja veti kätensä marun eteen.
" vieläkö haet tappelua!? " Elliot murisi Trenille jolla oli Carmilla sylissään.
Elliot oli aikeissa hyökätä mutta tätä huimasi liikaa, joten tämä kaatui polviensa varaan, silti pitäen kätensä marun edessä.

Carmilla hypähti alas ihmissuden sylistä ja riensi Elliotin luokse jonka katse oli vieläkin kiinni Trenissä. ´´Tren, älä yritä hyökätä.. Sebastian tulee vielä niiden haarukoittensa kanssa..`` noita pikemminkin käski kuin kehotti. Tren vain muljautti silmiään kyllästyneesti ja laskeutui lattialle itsekkin. poika meni Elliotin etten, kyykistyi polvilleen ja paljasti ranteensa.´´pyydän.. ei sitten mitään ihmeellisiä homomaisuuksia tyttöjen nähden okei?`` sitten Tren kasvatti jälleen kulmahampaitaan parilla sentillä ja puraisi ranteeseensa vuotavan haavan ja kehotti vastahakoista Elliottia juomaan. Carmilla nosti kätensä tyynesti Marun silmien korkuudelle jos tämä vaikka inhoaisi veren näkemistä..