Enter of Maru and Elliot K18

Elliot avasi oven ja huokaisi syvään.
" sinä todellakin osaat sotkea huoneesi alle minuutissa " Elliot totesi ja avasi verhoja puoliksi auki.
tyttö näytti vain kääntävän kylkeään.
" Maru sama, tuota menoa nukut koko päivän " Elliot sanoi ja veti peiton tämän päältä.
Maru näytti olevan vieläkin ihan unessa koska tämä yritti saada peitokseen lakanaa.
Elliot veti lakanankin nopeasti tämän alta.
" vedänkö vielä tyynyt ja patjatkin? " tämä kysyi ja huokaisi.
tälle jäi vain yksi vaihtoehto, kutitus.
elliot kutitti Marun hereille jos tämä ei suostunut heräämään, ja sitä tapahtui aina.

Maru avasi silmät hitaasti, ja kääntyi sitten katsomaan Elliottia vihaisesti.
"nyt on saatana sunnuntai, ja palion se ... ootas... palion kello on?" maru kysyi hätääntyneenä Elliotilta.
Maru katsahti kelloon, joka oli hänen pöydällään.
"Siis mitäh! onks tää kello jotenki väärässä, sano Elliot et se on väärässä... pliis onhan se väärässä.."
maru hätäili ja käntyi Katomaan Elliotin naamaa odottaen vastausta.
"voi ei mä myöhästyin.... tori suljettiin, ja ne kaalit jäi sinne... Elliot mitä mä nyt teen?" Maru pyöri kello kädessä ja
yritti olla rikkomatta sitä.
"nyt mä keksin, hih hiii Maru onkin viksu ja menee pyytää naapureilta kaalia!" Maru sanoi virne naamallaan ja juoksi
Elliotin luo kello kädessä. Maru tarttui Elliotin paidasta kiinni ja työnsi pienen pöytäkellon Elliotin taskuun.
"kas noin nyt pysyn mä ajantasalla"

Elliot otti kellon ja laittoi sen takaisin pöydälle
" arvasin että herättämisessä kestäisi joten menin ja ostin ne kaalit etukäteen, Maru luulisi sinun jo tajuavan ettei naapureilla ole kaalia " Elliot naurahti
Elliot alkoi riisumaan marua joka heilutteli jalkojaan istuen sängyllä.
" olisiko aikeesi kenties potkaista minua kun saat tilaisuuden vai saanko pukea sinut rauhassa'' elliot sanoi pukien marun.
Elliot otti yhden hatun Marun kokoelmasta ja laittoi sen tämän päähän.
" aika mennä aamiaiselle " Elliot sanoi.

"hah kyllä mä sen tiesin , et sä olit ostanu ne jo mä vaan esitin..."
maru sanoi ja käänsi pään pois Elliotin suunnasta." ja sitä paitsi en mä sua edes yrittäny potkasta,
jos oisin yrittäny, oisin myös osunu, ja se ois tyrmänny sut hetkessä." Maru pälpätti samalla kun yritti epätoivoisesti
potkaista Elliotin naamaa. " noh, miks ei se osu.." Maru sepittelee yksikseen.
"muuten mä oon aina miettiny..... mistä.... mistä kaalit tulee?" Maru kysyi hyvin äkkipikaisesti samalla kun tuijotti Elliottia
suurilla silmillään. " tai ylipäätänsä paritteleeks vihannekset kuten porkkanat ja Banaanit?"

Elliotin oli pakko kääntyä hetkeksi pidätelläkseen naurua, todellakin...tämä mestari.
Elliot kääntyi marun suuntaan hymyillen.
" kasviksia kasvatetaan maassa, porkkanoita kasvatetaan maassa ja banaaneita kasvatetaan puissa, porkkana ja banaani ovat vain erillaisia toisistaan " Elliot sanoi hymyillen.
elliot laittoi marun istumaan pöytään ja toi marulle tämän ruuan ja juoman kertoen mitä ne olivat.
sitten tämä toi kaalisalaatin, mikä oli marun suosikkia.

"Jeii kaalii kaalii, muuten Elliot... onko sulla tyttöystävää?"
Maru kysyi virne naamallaan. " Nokun aatteliun vaan että, kun häivyt aina välillä öisin jonnekkin pois,
etkä ikinä kerro minne." maru kysyi, samalla kun söi. Maru puraisi kaalista palan ja jäi katsomaan sitä tarkkaillen.
"eiku hei, mä en haluakkaan että sä kerrot että onko sulla tyttöystävää, mä haluan että sä tuot sen
joskus näytille että mä voisin antaa sille mun suunnittelemia vaatteita ja meistä tulis varmaan hyviä ystäviä,
mitäs luulet?" Maru selitteli. " ja musta on vähän outoa että mä puhun sunkaa tyttöjen jutusta, kuten silloin kun kyselin
että mihin tamppooni laitetaan, no eks se sit oo vähän outoo..."

Elliot hymähti.
" maru, lähden aina öisin tekemään töitäni kartanossa, muistanet varmaan etten nuku niinkuin sinä, tai ainakaan sinun vieressäsi " Elliot naurahti.
" joten anteeksi pettymys, minulla ei ole tyttöystävää " Elliot sanoi kaataen teen marulle.
" ja mitä jutusteluun tulee, voin vain sanoa, mitä tekisitkään ilman minua " elliot sanoi.

"Kah! mää pärjään ihan hyvin ilman sua, sää vaan luulet et oon ärsyttävä ja avuton
pieni kakara, mut oot väärässä!" Maru ärähti. Maru nousi seisomaan, ja
katsoi kattokruunua. " mitäs sanot tehään jotain hauskaa, tai nohh.... tänne
kartanoon kuolee tylsyyteen ellet haluu vetää mun sielua kun oon aivokuollut
ja mätääntynyt, voin sanoa ettet tuu nauttimaan mun sielun syömisestä sitten." Maru käveli Elliotin
eteen ja näytti kieltä.

Elliot näytti yllättyyneltä mutta hymähti sitten.
" niin niin, mennään vaikka ulos...kävisikö se sinulle? " Elliot sanoi nauraen hieman.
" ja eikö sinulla ole tapaaminen sen... " Elliot aloitti ja veti taskustaan paperin.
" Ciel Phantomhiven kanssa " tämä jatkoi.
" tiedän että inhoat rauhallisia tapaamisia mutta voisit edes yrittää " Elliot sanoi nähdessään marun ilmeen

"kuka helv.. aaa!! se merirosvolappuheebo uke?" maru huudahti. Maru juoksi
nopeasti ulos huoneesta alakertaan. " ah.. TÄSSÄ! Elliot pistä mulle tää
asu tänään, mä näytän mun mielestä sievältä tää asu päällä." Maru juoksi takaisin yläkertaan
etsimään Elliottia. " Elliot! missä se nyt on..."maru mumisi, ja jatkoi etsimistä. " okei
kohta mä luovutan, missä se mies on, mä hyppään kohta itsarin ja sen ois parasta
ilmaantua viimeistään siinä välissä!." Maru hypähti kattokruunuun ja huudahti Elliottia.

Elliot käveli Marun alapuolelle.
" hyppää " tämä pyysi ja Maru loikkasi tämän syliin.
" pyytäisin ettette loikkisi kattokruunussa vaikka se sinun painosi kestääkin " Elliot pyysi ja laski marun maahan laittaen tälle Marun pyytämän asun.
" tässä siihen sopiva hattu " Elliot sanoi ja laittoi hatun tämän päähän.

"noh, joko mennään!" sanoi maru samalla kun työnsi kengät jalkaan.
"mistäköhän se tänään haluaa puhua ja viimekerrasta on jo aikaa..."
maru tarttui Elliotin kädestä ja rupesi raahaamaan tätä ovelle päin.
Maru pysähtyi äkillisesti ja kääntyi ympäri. "kuulitko tuon? se kuulosti joltain
eläimeltä, eikä kovin pieneltä.." Maru puristi Elliotin kättä niin että
Elliotin käsi muuttui punaiseksi.

" Maru rauhoitu, se on yksinkertaisesti yksi teidän lemmikeistänne " Elliot sanoi kun iso suden pää kurkisti pöytäliinan alta.
Elliot otti keksin taskustaan ja avasi ikkunan.
" amber! nouda! " Elliot huudahti ja heitti keksin.
Amber niminen susi oikein loikkasi ikkunasta, onneksi he ovat ensimmäisessä kerroksessa.
Elliot hymähti ja kääntyi Marua kohti.
" no, lähdetään, kärryt odottavat ulkona " elliot sanoi ja ohjasi Marun kärryihin astuen itsekkin kärryihin.

maru katsoi Elliottia " mistä sä sen kesin repäsit?" maru sanoi samalla kun tutki Elliotin taskuja.
"antaa nyt keksiä koiralle... sillä on muutenkin ongelmia mahan koon kanssa,
joku luulee sitä vielä karhuksi!" maru otti hanskat hyllyltä ja lähti ulos.
"ah sieltä ne tulevatkin, hetki... tuleeks ne meille?" maru juoksi kättelemään
cieliä. "hiii tulkaa peremmälle vaan, ja älä pelkää jos näet valaan pihassa ei se
oikeesti pure vaikka se niin iso on" maru sanoi hymyillen.

" maru otaksun, hauska tavata '' Ciel sanoi kätellen tyttöä.
heidän tullessaan sisälle oli elliot vastassa ja tämä kumarsi heille.
Ciel jäi hetkeksi aikaa tuijottamaan Elliottia ja tämän vaatetusta.
" hovimestarillasi on todellakin...omituiset vaatteet... " Cie kommentoi elliotin laittaessa Marun hatun naulakkoon.
Elliot kätteli sebatiania hymy kasvoillaan.
" hauska tavata toinen hovimestari, emme yleensä saa vieraita sillä maru pelottelee kaikki pois " Elliot sanoi hymyillen.

Maru katsoi hymyilevää Elliottia mulkoillen " vai niin, että mää pelottelen ne pois... ne vaan puhuu
jotain mun henkisestä iästä ja häipyy, eli ei oo mun vika." maru sanoi.
maru tarttui Cielin kädestä " mennään me syömään, kun noi toiset on niin tylsimyksiä"
Maru sanoi ja raahasi Cielin keittiöön. Maru istahti tuolille ja tuijotti Cieliä. " toi sun hovimestaris....
demoni?" Maru kysyi.

Ciel hätkähti kysymystä.
" miten sinä... " Ciel ihmetteli kun muisti elliotin.
" vainiin, sinäkin olet siis yksi sellainen... " Ciel tajusi.
" mutta olen kuullut että demonit ovat täysin mustiin pukeutuneita ja että niiden kynnet ovat mustat...miksi siis sinun demonisi on tuollainen? " Ciel kysyi nojaten käteensä.

toisaalla

Elliot tajusi Sebastianin katsovan tätä mietteisesti.
" kyllä, olen demoni myös jos sitä mietit? " Elliot sanoi hymyillen lempeästi

TOISAALLA

kun maru ja Ciel olivat syöneet, Maru nousi seisomaan. " tule näytän sinulle vähän paikkoja, aloitan
omasta huoneestani" maru juoksi yläkertaan ja kurkisti omaan huoneeseen.
" OMG! joko mä ehdin sen sotkea.." maru mutisi ja veti oven kiinni pamahtaen.
Maru kääntyi ja hytkähti näkiessään Cielin hänen takanaan. " jospa me alotetaan
alakerrasta, mä taisin nähdä hämähäkin siellä" maru nauroi.

" umm...okei? " Ciel sanoi kun maru jo repi tätä perässään.
sitten Ciel huomasi pelihuoneen.
" hei...osaatko kenties pelata shakkia tai biljardia? tai jotain muuta peliä " Ciel kysyi pysähtyen.
" missä se sebastiankin kulkee...huoh " Ciel ajatteli

" shakkia tai biljardia? no oikeastaan noi pelit on tullu perintönä mulle, en oo
ikinä innostunu pelaamaan noita.." maru sanoi.
maru meni pelihuoneeseen ja silmäili isoa biljardipöytää samalla koskien sen veralla päällystettyä
pintaa. " oh... se on pehmeä, osaatko pelata näitä?" maru kysyi samalla kun meni hakemaan
kaapista kööt.

" osaan, voin opettaa sinua jos haluat " ciel ehdotti
Ciel otti köötin ja selitti Marulle sääntöjä.
" tämä suostui aloittamaan pelin ja löi täsmälleen niin että kaikki pallot hajaantuivat.
Ciel virnisti ilkikurisesti kääntyen marun suuntaan.
" sinun vuorosi "

" siis täh... pitääks mun lyödä noita palloja vai?" Maru sanoi ja katsoi Cieliä epäillen.
Maru laski köötin pöydän reunalle ja muisteli Cielin asentoa. " kai se jotenkin näin "
Maru löi valkoista palloa niin kovaa että se kimposi mustaan kasipalloon ja molemmat sekä kasi- että
vakoinen pallo lensivät pussiin. " hooo! mä oon itseasiassa parempi kun mä luulin." maru huudahti
iloisesti ja kääntyi sitten katsomaan Cielin epätoivoista ilmettä.

" siis täh... pitääks mun lyödä noita palloja vai?" Maru sanoi ja katsoi Cieliä epäillen.
Maru laski köötin pöydän reunalle ja muisteli Cielin asentoa. " kai se jotenkin näin "
Maru löi valkoista palloa niin kovaa että se kimposi mustaan kasipalloon ja molemmat sekä kasi- että
vakoinen pallo lensivät pussiin. " hooo! mä oon itseasiassa parempi kun mä luulin." maru huudahti
iloisesti ja kääntyi sitten katsomaan Cielin epätoivoista ilmettä.

" maru...hävisit pelin ennenkuin se edes alkoi, mustasta kasipallosta häviää ja valkoinen antaa minulle luvan päättää mihin se laitetaan. " Ciel sanoi pitäen kättään kasvoillaan.
" jospa siirrytään shakkiin... " Ciel mutisi ja laittoi kaikki tavarat oikeille paikoilleen.
iltaan mennessä Ciel oli nukahtanut koska maru oli jäänyt miettimään seuraavaa siirtoa.

" jeesus en määä osaa päättää minkä siir.." maru oli sanomassa mutta lopetti äkkinäisesti lauseen
kesken. "nukkuuko se?" maru mietti mielessään. Maru nousi seisomaan ja käveli Cielin
viereen punastellen. " wou! ensimmäistä kertaa näen pojan nukkuvan, awsss! "
Maru siirtyi Cielin eteen ja vei kasvot hyvin lähelle Cielin kasvoja ja silmäili
Cieliä kun tämä nukkui. " näyttääkö Elliotkin tuolta kun hän nukkuu? "
maru sanoi hiljaa.